Hankkeet

Suomen Akatemian hanke (1.1.2011-31.12.2014):

Kliinistä kieliteknologiaa sähköisten potilasasiakirjojen hyödynnettävyyden ja käytettävyyden parantamiseksi

Projekti pyrkii kieliteknologian avulla parantamaan potilasasiakirjojen narratiivisen tekstin käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä ja siten parantamaan hoidon laatua. Jokaisesta hoitotapahtumasta tehdään kirjauksia potilasasiakirjoihin ja sähköisten potilastietojärjestelmien tarjoaman tallennuskapasiteetin myötä niiden määrä on valtava. Huomattava osa kirjauksista on sanelusta kirjoitettua puhetta tai asiantuntijan kirjoitusta, narratiiveja. Teksti on helppo, vivahteikas ja luonnollinen kommunikointitapa. Toisaalta ilmaisuvoima ja moniselitteisyys hankaloittavat narratiivien käyttöä kliinisen päätöksenteon tukena ja sairaalahallinnossa. Projekti tuottaa narratiivien sisällön analyysien, kieliteknologian sekä kansainvälisen ja monikulttuurisen vertailun avulla uutta tietoa kliinisestä kirjaamisesta, hoitotyön tuloskriteerien ennustearvosta (kivun- ja haavan hoitotyö sekä infektioiden hoitotyö ja kliinisestä päätöksenteosta. Narratiivien tutkimuksen perusteella projekti tukee narratiivien tuottamista ja hyödyntämistä paremmin eri käyttäjäryhmien tarpeita vastaavalla tavalla. Projektissa huomioidaan hoitavan henkilökunnan ja potilaiden näkökulmat. Projekti kehittää loppukäyttäjälähtöisiä, innovatiivisia, älykkäitä, huippututkimukseen perustuvia kliinisiä kieliteknologiaratkaisuja. Niiden laadun, kansainvälisen sovellettavuuden, käytännön relevanssin ja yhteensopivuuden varmistamiseksi käytettävien potilastietojärjestelmien kanssa teknologiakehitys toteutetaan tieteiden välisenä kansainvälisenä yhteistyönä. Yhteistyöosapuolet kattavat niin terveyspalvelujen tuottajat, potilasasiakirjojen ja kliinisen päätöksenteon asiantuntijat kuin informaatio- ja kommunikaatioteknologian tutkijat ja kieliteknologiayritykset. Kieliteknologiaratkaisut testataan huolellisesti käyttäen sekä tilastollisia menetelmiä että aitoa loppukäyttäjäpalautetta. Tutkimustulokset parantavat narratiivien selkeyttä, ymmärrettävyyttä ja välittyvyyttä. Tämä edelleen myötävaikuttaa potilasturvallisuuteen, hoidon laatuun, asiakaslähtöisyyteen ja yksilöllisyyteen sekä terveyspalvelujen tehokkuuteen ja tuottavuuteen.

Tekesin hanke (1.1.2011-31.12.2012):

Mobiili ja ympäristöön integroitu sanelu- ja kommunikointisovellus terveydenhuoltoalalle, Mobster

IKITIK-konsortio on mukana Tekesin rahoittamassa monitieteellisessä Mobster-hankkeessa (1.1.2011–31.12.2012). Hankkeen tavoitteena on tutkia, kehittää ja tuotteistaa sanelu- ja kommunikaatiosovelluksia terveydenhuoltohenkilöstölle. Turun yliopiston hoitotieteen laitos ja informaatioteknologian laitos toimivat hankkeessa yhdessä Lingsoft Oy:n kanssa. Hankkeen pilotointi tapahtuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä syksyllä 2011. Pilotoinnit suoritetaan TYKS:n haavapoliklinikalla, aikuisten teho-osastolla ja lastenklinikan vuodeosastoilla.

http://www.helsinki.fi/palmenia/kouvola/2011/27012011.htm

Kansainväliset tutkijaverkostot

Nordforsk (1.7.2009-30.6.2012)

HEalth teXt Analysis network in the Nordic and Baltic countries, HEXAnord

Health text analysis in the Nordic and Baltic countries (HEXAnord 1.7.2009-1.6.2012) on tutkijaverkosto, johon kuuluu edustajia terveystieteistä, kielitieteistä, tietojenkäsittelytietiestä sekä informaatio- ja kieliteknologiasta. Edustettuna ovat Pohjoismaista Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska sekä Baltian maista Viro ja Liettua. Tutkijaverkostolla on kaksi erityistä tehtävää. Ensinnäkin sen tarkoituksena on tutkia eroja ja samankaltaisuuksia sähköisen potilasasiakirjojen teksteissä eri maissa tekstin louhinnan avulla. Toinen tarkoitus on vahvistaa yhteistyötä eri maiden yliopistojen ja tutkijoiden kesken.

http://dsv.su.se/en/research/ithealth/projects/hexanord/

Artikkeli: http://www.jbiomedsem.com/content/2/S3/S1

Norden (1.1.2012-31.12.2014):

Nordic Network and Roadmap Development for Welfare Technology, NeRo

---

Ikitikin tutkijoiden kuvauksia projekteistaan:

Kirsi Aantaa opiskelee neljättä vuotta pohjoismaisia kieliä Turun yliopistossa.
Kirsi aloitti yhteistyön IKITIK:n kanssa keväällä 2009 tutkimalla kandidaatin työssään kielellisiä eroja ja yhtäläisyyksiä suomalaisissa ja ruotsalaisissa potilaskertomuksissa. Tällä hetkellä hän työstää pro gradu –tutkielmaansa epikriisien ymmärrettävyydestä. Haastattelututkimuksessa selvitetään miten suomalaiset ja ruotsalaiset sydäninfarktipotilaat tulkitsevat epikriisien kieltä ja sisältöä, sekä kartoitetaan mitkä kielelliset piirteet vaikeuttavat epikriisen ymmärrtämistä. Tutkimuksen tarkoituksena on esittää konkreettisia parannusehdotuksia ymmärrettävyyden lisäämiseksi kieliteknologian avulla.

Juho Heimonen Turun yliopiston informaatioteknologian laitokselta kehittää väitöskirjatyössään parempia potilasohjeita.
Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri (VSSHP) on uudistamassa ohjepankkiaan, jotta sen sisältämät potilasohjeet saadaan helppolukuisemmiksi ja paremmin saataville. IKITIK on mukana tässä uudistuksessa tarjoamalla kieliteknologista osaamistaan.

VSSHP:n ohjepankki sisältää potilaille jaettavia ohjeita koskien muun muassa tutkimukseen valmistautumista ja kotihoitoa. Potilaan näkökulmasta ohjepankissa on lähinnä kaksi näkökulmaa : 1) oma-aloitteisesti internetissä liikkuvien potilaiden voi olla vaikea löytää oikeaa ohjetta, koska ne on lajiteltu ammattilaisen näkökulmasta ja 2) kaikki ohjeet eivät vielä noudata VSSHP:n laatimaa hyvän potilasohjeen kriteeristöä, joten niiden sisäistäminen voi olla hankalaa.

Tutkimuksellisesta näkökulmasta ohjepankin ongelmat tarjoavat mahdollisuuksia soveltaa kielianalyysin ja koneoppimisen menetelmiä. Tämänhetkisen tutkimuksen tavoitteena on luoda potilasohjeiden ontologia, jolla niiden sisältöä voi kuvata hierarkisesti aiheittain ja käyttötarkoituksittain. Ontologian avulla potilasohjeiden sisältöä voidaan peilata laatukriteeristöön tietoteknisin menetelmin ja siten löytää puutteelliset tai vaikeasti ymmärrettävät ohjeet. Samoja menetelmiä voidaan myös käyttää kirjoittamisen tukena. Toisaalta ontologian pohjalta potilasohjeet voidaan lajitella niistä erilaisista näkökulmista, joita potilas ohjetta etsiessään saattaa käyttää.

Elina Kontio/Turun yliopiston hoitotieteen laitos
TIEDOLLA JOHTAMINEN SYDÄNPOTILAAN PROSESSISSA

Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää terveydenhuollon keskijohdon taktista päätöksentekoa luomalla sisältömalli toiminnanohjaukselle. Terveydenhuollossa käytettyjen toiminnanohjausjärjestelmien sovelluksista raportoituja näkemyksiä, kokemuksia ja haasteita kuvattiin laadullisella kirjallisuuskatsauksella. Analysoitujen tutkimusten (n=9) mukaan materiaalihallinta oli yleisin toiminnanohjausjärjestelmän sovellusalue. Taloushallintaa, kliinisen tiedon hallintaa ja henkilöstötiedon hallintaan oli järjestelmiä myös sovellettu.

Sydänpotilaan prosessiin liittyviä tärkeitä tietoja kuvattiin kriittisten tapahtumien tekniikalla sydänpotilaita hoitavilta sairaanhoitajilta ja osastonhoitajilta (n=50) weppikyselylomakkeella ja haastattelemalla osastonhoitajia, ylihoitajia ja osastonlääkäreitä (n=10) onnistuneista ja epäonnistuneista sydänpotilaiden hoitotapahtumista. Tärkeiksi tiedon luokiksi muodostuivat prosessiin liittyvät tapahtumat, johtamisen tapahtumat ja kliiniseen hoitamisen tapahtumat.

Keskijohdon tekemiä taktisia päätöksi, tiedon lähteitä, saatavuutta ja tiedon puuttumista päätösten pohjaksi selvitettiin haastattelemalla osastonhoitajia, ylihoitajia ja osastonlääkäreitä (n=14). Taktiset päätökset luokiteltiin koskemaan sekä prosessia että resursseja. Tiedon lähteet olivat useimmiten manuaalisesti tuotettuja, mutta osittain myös tietojärjestelmien kautta tuotettuja tietoja. Puuttuvia tietoja oli paljon johtuen monista integroitumattomista tietojärjestelmistä tai kokonaan puuttuvista järjestelmistä, jonka vuoksi tiedon keruu ja systemaattinen käyttö taktisen päätöksenteon tukena oli vaikeaa.

Sydänpotilaiden elektronisten potilastietojen dokumenttianalyysin avulla tullaan selvittämään hoitoisuusluokitusten merkitystä päätöksenteon tukena.

Avainsanat: tiedolla johtaminen, sydänpotilaan prosessi, taktinen päätöksenteko, toiminnanohjaus

Riitta Danielsson-Ojala/Turun yliopiston hoitotieteen laitos
Pro gradu -tutkielmassa “Hoitotyön haavakirjaukset tehohoitopotilaalla” on kuvattu ja arvioitu leikattujen sydänpotilaiden haavahoidon kirjaamista elektronisen potilaskertomukseen. Kiinnostuksen kohteena olivat sairaanhoitajien ja perushoitajien narratiiviset kirjaukset akuutista haavasta, painehaavasta ja haavahoidosta sekä kirjauksissa käytetyt otsikot. Tutkielma tuotti tietoa haavahoidossa käytetystä sanastosta.

Jatkotutkimusaiheina on suomenkielisen haavasanaston kehittäminen. Testiaineistona voidaan käyttää pro gradu -tutkielman haavaspesifistä sanastoa ja varsinaisena aineistona konsortion keräämää dataa sydänpotilailta vuosilta 2005-2010 (n = 26 000). Tutkimuksessa käytetään hyväksi IKITIK-konsortion monitieteellistä asiantuntemusta ja tekstin louhinnan suomia analyysimahdollisuuksia.

Heljä Lundgrén-Laine Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan tehohoidon päivittäisen johtamisen päätöksentekoa ja tiedontarpeita vastaavan sairaanhoitajan ja tehohoitolääkärin näkökulmasta.
Tehohoidon päivittäisen toiminnan johtaminen on moniammatillinen prosessi, joka vaatii tehohoidon esimiehiltä sujuvaa ja oikea-aikaista päätöksentekoa. Tehohoidossa päätöksiä joudutaan usein tekemään kiireen ja paineen alla johtuen potilaiden henkeäuhkaavasta tilasta. Päätöksenteon tavoitteena on turvata kriittisesti sairaiden potilaiden mahdollisimman hyvä hoito sekä henkilökunnan tieto-taidon ja resurssien oikea-aikainen ja turvallinen kohdentaminen. Tehohoidon potilastietojärjestelmät tukevat tällä hetkellä melko hyvin kliinistä, potilaan välittömään hoitoon liittyvää päätöksentekoa, mutta tietojärjestelmien tuki toimintaa johtavien esimiesten työlle on vielä hyvin puutteellista. Toiminnan johtamiseen liittyvää tietoa, kuten henkilökuntaan ja materiaaliresursseihin liittyviä asioita joudutaan keräämään ja yhdistämään eri lähteistä ja omaan tai kollegan osaamiseen perustuen. Lisäksi tiedon haku ja yhdistäminen päätöksenteon tueksi tapahtuu usein manuaalisesti, joka saattaa johtaa pitkiin aikaviiveisiin tai virheellisiin ratkaisuihin kriittisissä tilanteissa.

Väitöskirjatutkimuksessa on havainnoitu tehohoidon vastaavien sairaanhoitajien ja tehohoitolääkärien päätöksentekoa päivittäisen toiminnan johtamisessa. Tutkimuksessa keskityttiin niihin päätöksiin, joita tehohoidon esimiehet tarvitsevat välittömässä päätöksenteossaan tehdessään nopeita ratkaisuja toimintaa johtaessaan. Lisäksi tutkimuksessa tehtiin valtakunnallinen kysely kaikille Suomen yliopistollisten sairaaloiden tehohoito-osastojen vastaaville sairaanhoitajille ja tehohoitolääkäreille. Tutkimukseen otettiin mukaan vaativinta tehohoitoa aikuispotilaille antavat osastot. Kyselyssä arvoitiin tehohoidon vastaavien sairaanhoitajien ja tehohoitolääkärien tiedontarpeita päivittäisen toiminnan johtamisessa. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa vastaava tiedontarpeisiin liittyvä kysely tehtiin myös kreikkalaisille tehosairaanhoitajille, jotka toimivat yksikköjensä vastaavina sairaanhoitajina.

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on luoda tietojärjestelmään soveltuva malli tehohoidon päivittäiseen toiminnan johtamiseen liittyvistä välittömistä päätöksenteon alueista ja tiedontarpeista.